Suunvuoro

Tämän numeron ilmestyessä Suomessa eletään poikkeusaikoja. Jo vuoden vallalla olleessa koronapandemiassa on meneillään tiukempien rajoitusten kausi, niin sanottu sulkutila. Tämänhetkinen tilanne ei nostata juhlamieltä, mutta juhlaan silti aihetta – onhan käsillä yhden Suomen vanhimpiin tieteellisiin aikakauslehtiin kuuluvan julkaisun 125. vuosikerta. Ulkoiset puitteet tuskin olivat kovin valoisat silloinkaan, kun Virittäjän ensimmäisiä numeroita toimitettiin: sortovuodet kolkuttelivat ovella, ja toimituksen työtä varjostivat lehden taloushuolet, kuten Kaisu Juusela valottaa historiikissaan (Sata vuotta Virittäjää, SKS 2006).
 Juhlavuosi näkyy paitsi graafikko Markus Itkosen suunnittelemassa visuaalisessa ilmeessä myös sisällössä muussa toiminnassa. Vuoden viimeinen numero (4/2021) tarjoaa läpileikkaavia katsauksia historiaan, jo sitä ennen julkaistaan viime vuonna järjestetyn kirjoituskilpailun satoa. Lämpimät onnittelut kilpailussa palkituille Jenni Fabritiukselle, Milla Juhoselle Silja-Maija Spetsille samalla kiitokset hanketoimittaja Yrjö Laurannolle kilpailun koordinoinnista sekä Helena Halmarille Vesa Jarvalle, jotka toimivat Laurannon ohella kilpailuraadin jäseninä!
 Tämänhetkiseen tilanteeseen sopivasti juhlinta keskittyy vahvasti verkkoon. Suurimpiin ponnistuksiin kuuluu laajan verkkosivuston kokoaminen. Vuodenvaihteessa avautuvalla sivustolla tarkoitus esitellä monipuolisesti raikkaasti historiaa aina tähän päivään asti. Opiskelijoilla sisällön tuottamisessa keskeinen rooli, olemme kiitollisia Koneen Säätiölle tiedekustantajien liitolle, ovat tukeneet tätä muita juhlavuoden projekteja apurahoilla.
 Käsillä olevan neljä artikkelia avaavat jokainen erilaisen näkökulman suomen kieleen sen tutkimukseen. Artikkelien esittelemien tutkimusten aineistoina tekstejä Agricolan ajan suomesta viimeaikaisiin sosiaalisen median kommentteihin. Siinä missä Roni Hermon porilaisia murrepakinoita Heidi Nivan olla V-ssa -rakenteita (esim. menossa ~ menemässä) käsittelevissä tutkimuksissa vertaillaan eri-ikäisiä aineistoja pohditaan mahdollisia muutostendenssejä, Ildikó Vecsernyésin tutkimuksessa vertailtavana kaksi erilaista puhuttelukulttuuria, hän tarkastelee Unkarin pääministereille osoitettuja Facebook-kommentteja. tutkimus ammentaa uutta näkökulmaa kulttuuriperinnön tutkimuksesta, Henri Satokankaan tietokirjojen termien selittämistä käsittelevässä artikkelissa puolestaan hyödynnetään terminologisen tutkimuksen antia kuin diskurssintutkimustakin, Satokangas etsii aineistostaan erilaisia retorisia toimintakuvioita. Artikkeleissa liikutaan kielen eri tasoilla: huomio pääosin fonologisissa morfologisissa piirteissä, Nivalla morfosyntaksissa semantiikassa, Satokankaalla syntaksissa Vecsernyésillä pragmatiikassa.
 artikkelien laadun takeena laaja joukko refereitä, tekevät tärkeää asiantuntijatyötä. Ydinryhmän muodostaa toimitusneuvosto, jonka jäsenet palvelevat tehtävässään pääsääntöisesti kuusi vuotta. Haluan kiittää tässä kautensa päättäneitä eli Maria Ahlholmia, Markku Haakanaa, Halmaria, Suvi Honkasta, Lauri Karttusta, Leena Kolehmaista, Tommi Kurkea, Niirasta, Jari Sivosta Paula Sjöblomia heidän arvokkaasta panoksestaan. Samalla toivotan tervetulleeksi toimitusneuvoston uudet jäsenet, Marja Etelämäki, Lari Kotilainen, Rea Peltola, Liisa Mustanoja, Heli Paulasto, Kaarina Pitkänen-Heikkilä, Pia Päiviö, Jouni Rostila, Minna Saarelma-Paukkala Sari Sulkunen. Uusi toimitusneuvosto pääsi ensi tehtävänään valitsemaan lehdelle uuden päätoimittajan: 2022 alusta Virittäjää luotsaa Laura Visapää, joka aloittaa rinnallani elokuun alussa. tulevalle päätoimittajalle!
 Hanna Lappalainen
 P.S. Jäitkö kaipaamaan nelosnumeron lopussa olleen vuosisisällyksen loppuosaa? Painoteknisten ongelmien vuoksi paperilehdistä puuttuu viimeistä sivua. Vuosisisällys onneksi kokonaisuudessaan saatavilla verkossa.